Vihdoinkin lippukuntamme muistitikku palasi Maata kiertävältä radalta ja sain lisättyä kuvat teksteihin!
Tammikuun lopussa (niin se aika vain kuluu!) olimme Rämeen Rämpijöiden porukalla talviretkellä. Retken oli tarkoitus alkaa perjantai-iltana kahdeksalta Suurijärvellä, mutta pienten ongelmien (mm. auraamattomien teiden) vuoksi päätimme lopulta siirtää retken Louhurantaan omalle partiokämpällemme. Kuljimme lumikengillä muutaman kilometrin matkan Louhurantaan ja perille päästyämme osa partiolaisista lähti pystyttämään majoitteita toisten lämmittäessä kämppää (ja syödessä).
Tammikuun lopussa (niin se aika vain kuluu!) olimme Rämeen Rämpijöiden porukalla talviretkellä. Retken oli tarkoitus alkaa perjantai-iltana kahdeksalta Suurijärvellä, mutta pienten ongelmien (mm. auraamattomien teiden) vuoksi päätimme lopulta siirtää retken Louhurantaan omalle partiokämpällemme. Kuljimme lumikengillä muutaman kilometrin matkan Louhurantaan ja perille päästyämme osa partiolaisista lähti pystyttämään majoitteita toisten lämmittäessä kämppää (ja syödessä).
reitti Louhurantaan meni poikkeavasti järven rantoja pitkin, ei metsässä
Perjantai-iltana meni myöhään, ja juuri, kun olimme alkamassa nukkumaan, alkoi ulkoa kuulua meteliä ja hetken hidastelun jälkeen kaikki tytöt olivat ulkona jahtaamassa kummituksia (poikia ei millään saatu mukaan...). Tovin juoksentelun jälkeen siirryimme sisälle paistelemaan makkaraa ja juttelemaan, ja kyllähän sitä sitten nukkumaankin ehdittiin. Kummituksista kolme jäi koko viikonlopuksi retkelle.
lähes koko porukka kuuntelemassa rastiradalle ohjeita
Lauantaiaamun herätys viivästyi myöhäisen nukkumaanmenon vuoksi, mutta ohjelma saatiin hyvin järjestettyä. Nuorimmille, yläaste-lukioikäisille, oli tehty vanhoista pt-kisatehtävistä rastirata, johon meni jokunen tunti. Sen suorittamista oli ainakin mukava katsoa vierestä, toivottavasti myös partiolaiset tykkäsivät :)
Jäällä oli tampattu polku, joka molempien rastin suorittajien piti ensin kontata, sitten kävellä. Tarkoitus oli, että kävelyaika ja konttausaika olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan.
Toinen evp-kummituksista (evp = ei vielä partiolainen) opiskeli kemiaa koko päivän, muut aikuiset olivat rastivahteina ja tekivät ruokaa. Johtajien askarteleman kanarisoton kadottua nälkäisiin suihin osa pojista lähti lämmittämään saunaa, jonne pääseminen lauantai-iltana oli harvinaista luksusta! (tuolloin kämpän sauna oli ollut jo pitkään käyttökiellossa) Lauantai-illan iltanuotio jäi valitettavasti väliin, mutta oli sellainen rento yhdessäolo ja vieno taustaääni kuorsauksen muodossa ihan mukavaa (kipeä lippukunnanjohtajamme meni melko aikaisin nukkumaan).
merimiessolmu rautalankaan
suksien tekoa...
...sekä niillä hiihtämistä liiteriltä kämpälle :)
tiukkaa keskittymistä osmonsolmun ohjeisiin
Jäällä oli tampattu polku, joka molempien rastin suorittajien piti ensin kontata, sitten kävellä. Tarkoitus oli, että kävelyaika ja konttausaika olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan.
tässä näkyy koko rata - ensin kontattiin, sitten käveltiin
tässä vielä eräs valmis osmonsolmu
Sunnuntaina ei ollut varsinaista ohjelmaa, vaan aamupalan jälkeen siivoilimme kämppää ja pakkailimme tavaroita. Osa lähti kotimatkalle jo aiemmin ja me muut lumikenkäiltiin loppujen tavaroiden kanssa perässä. Autotkin saatiin pois lumiselta ja upottavalta tieltä, kun me tytöt reippaina työnnettiin ne liikkeelle...
Kaikin puolin retki oli oikein mukava! Tällaisia voisi tehdä enemmänkin :)
Kaikin puolin retki oli oikein mukava! Tällaisia voisi tehdä enemmänkin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti