Viimeiset vaelluspäivät

Tässä postauksessa kerroimme vaelluksen alkupäivistä, nyt on aika kertoa tapahtumat viimeisiltä päiviltä!

Perjantaiaamuna Luirojärvellä kämpässä nukutun yön jälkeen heräsi osa porukasta hyvinkin aikaisin, ennen kuutta, ja siinä parin tunnin aikana taisi suurin osa kömpiä ulos makuupusseistaan aamupalalle. Aamu valkeni aurinkoisena ja lähdimme heti aamusta valloittamaan 718 metrin korkeuteen kohoavaa Sokostia melkein koko porukan voimin.

korkealta näkyi kauas! ©HK

Ensin näkyi kauas, kirkkaasti ja selkeästi, mutta kun mentiin ylemmäs, ei nähnyt juuri mitään :D ©HK

pojat juoksivat edelle pitämään taukoa! ©HK

pakollinen ryhmäkuva. Taustalla uskomattoman kaunis maisema! ©SL

jotenkin sieltä piti tulla myös alas... ©TM

nyt näkyy taas kauas! Taukoa pitämässä :) ©SL

Sokostin reissun (n. 8 km) jälkeen kävelimme takaisin Luirojärven kämpälle syömään ja lähdimme sitten jatkamaan matkaa kuivin kamppein ja rinkat mukanamme. Kerrankin kaikki olimme valmiina jo ennen annettua lähtöaikaa, joten johtajamme ei saanut aihetta valittaa "vitkastelustamme", jes!

tauolla! ©HK

poikaparkoja väsytti! Kyseiset herrat nukkuivat kyllä tosin lähes joka tauolla... ©HK

Patikoimme noin 8 kilometrin matkan Tuiskukuruun, jossa yövyimme. Matka oli aurinkoinen ja meni melkoisen nopeasti, sillä samalla suunnittelimme lippukuntamme tulevaisuutta pitkälle, mikä oli oikein mukavaa! Tuiskukuruun saavuttuamme pystytimme teltat ja tietysti söimme. Jutustelimme nuotion ääressä ja paistoimme lettuja, illalla hiljennyimme vielä Tanen johdolla ja saimme myös oikein luvan kanssa laulaa.

tällaisia kauniita lettuja! ©SL

©SL

Seuraavana aamuna lähdimme taas liikenteeseen aamupalan, teltan purkamisen ja tavaroiden pakkaamisen jälkeen. Niin, ja rakkojen peittelyn. Alkumatkasta lauloimme Sirpalle onnittelulaulun korkean iän (14) saavuttamisen johdosta ja jatkoimme matkaa kohti viimeistä yöpaikkaamme, Suomunruoktun kämppää - tai siis sen pihaa.

tauolla taas. Eksyksissä? ©HK

ilmeisesti emme olleet eksyksissä, sillä ruokapaikalle pääsimme :) ©HK

kylläpä on onnellinen ilme! Vaan ymmärtäähän sen, muut olimme ruoasta varmaan yhtä onnellisia :D Tuo oli vieläpä hyvää! ©HK

Laavulla oli myös mies, joka kertoi meille Lapin reissuistaan. Hän kertoi myös, että edellisellä tauollaan oli nähnyt ilmeisesti tsekkiläisiä, jotka olivat melontareissulla.

matkaa jatkaessamme näimmekin samat tyypit ja pidimme tauon ihaillen koskea ja kallioita sen molemmin puolin sekä tietenkin myös kannustimme melojia :) ©HK

Patikointipävä oli oikein mukava! Oli lämmintä ja aurinkoista, mutta ei vielä ihan paahtavaa hellettä. Osan matkasta kuljimme metsikössä, joten aurinko ei edes päässyt suoraan porottamaan niskaamme. Olkapäät taisivat kyllä osalla porukasta hieman palaa... Näimme muuten riekkoja juuri ennen yöpymispaikalle saapumista! :)

teltat pystyyn, kamppeet kuivumaan... ©SL

kämppäkin siellä oli... ©SL

ja Tane kertoi juttuja. Oli mukava kuunnella :) ©HK

Kävimme myös tutustumassa vähän matkan päässä olevaan museoituun kämppään :)

Iltahartauden jälkeen aloimme valmistautua yöpuulle, ja kun johtajat vihdoin olivat häipyneet telttaan, me tytöt raahasimme makuupussimme mättäälle ja eräiden lopetettua nauramisen pystyimme myöskin nukkumaan. Unet olivat makoisat, taivasalla nukkui erittäin hyvin!

©TM

aamulla oli vuorossa telttojen purku... ©HK

... ja tietenkin aamupala! Jotakuta näyttää hieman vielä väsyttävän... ©HK

yksiä kenkiä hieman fiksailtiin suunnilleen heti lähdön jälkeen... ©HK

ja tällaisissa maisemissa pidimme ruokatauon! Maistui! ©TM

©HK

loppumatkan maisemista ei voi kyllä valittaa! ©EK

Sunnuntai oli todella lämmin ja aurinkoinen, lämpötila varjossa kohosi yli 20:een. Reitti kulki avotunturissa, joten aurinko paahtoi suoraan meihin. Eräällä tauolla näimme huivikaulaisia tyyppejä, joten kävimme juttelemassa - kävi ilmi, että he olivat helsinkiläisiä partiolaisia, jotka olivat aloittamassa taivaltaan, me taas olimme liikenteessä jo viimeistä päivää.

Iltapäivällä saavuimme perille Kiilopään tunturikeskukseen. Tutustuimme hostelliin, jossa majoituimme, paikkasimme haavojamme ja olimme taas pitkästä aikaa yhteydessä ulkomaailmaan. Kävimme saunassa (ei todellakaan vetänyt vertoja Luirojärven saunalle!), kirjoittelimme kortteja, juttelimme patikoimaan lähtevien partiolaisten kanssa, söimme, osa pelasi mölkkyä. Illalla osa kävi vielä iltalenkillä Kiilopään huipulla. Aamulla söimme hotelliaamiaisen, istuimme autoon ja aloitimme pitkän matkan kohti Pihtipudasta, jonne iltasella saavuimme.

Kiitoksia kaikille mukana olleille! Reissu oli mahtava, tunnelma oli hieno. Oli haikeaa tulla kotiin ja palata taas arkeen. Toivottavasti ensi kesänä tulee taas mahdollisuus lähteä vaellukselle! Kevon reissuahan jo kovasti suunnittelimme - sitä odotellessa...